Suomen laki – ymmärrettävässä muodossa
Kylpyhuoneremontti on yksi yleisimmistä ja samalla riskialttiimmista remonteista asunto-osakkeessa. Remontti koskee tiloja, joissa kosteusrasitus on jatkuvaa, ja virheet voivat johtaa merkittäviin vahinkoihin. Siksi kylpyhuoneremonttiin liittyy sekä teknisiä että oikeudellisia kysymyksiä, jotka on syytä huomioida jo ennen työn aloittamista.
Erityisesti taloyhtiössä … Lue lisää
Kylpyhuoneen kosteusvaurio on yksi yleisimmistä syistä riitoihin taloyhtiön ja osakkaan välillä. Kun kylpyhuoneessa havaitaan kosteutta, vuoto tai rakenteellinen vaurio, ensimmäinen kysymys on usein se, kuka vastaa korjauskustannuksista. Vastuunjako ei aina ole yksinkertainen, ja osapuolten näkemykset voivat poiketa toisistaan merkittävästi.
Taloyhtiön … Lue lisää
Valesokkeli on rakennustapa, jota käytettiin yleisesti erityisesti 1960–1980-luvuilla rakennetuissa omakotitaloissa. Rakenteessa ulkoseinän puurakenne jää osittain maanpinnan alapuolelle, mikä altistaa sen kosteudelle. Valesokkeli ei ole itsessään virhe, mutta sitä pidetään nykyisin riskirakenteena, koska se voi johtaa kosteus- ja homevaurioihin.
Valesokkelitaloissa ongelmat … Lue lisää
Homevaurio on yksi vakavimmista rakennusten ongelmista. Se syntyy yleensä pitkäaikaisen kosteuden seurauksena ja voi vaikuttaa sekä rakennuksen rakenteisiin että sisäilman laatuun. Homevaurio voi heikentää asumisterveyttä, laskea kiinteistön arvoa ja johtaa merkittäviin korjauskustannuksiin.
Homevauriot nousevat usein esiin asuntokaupan jälkeen, jolloin ostaja … Lue lisää
Epäonnistunut remontti on valitettavan yleinen syy riitoihin tilaajan ja urakoitsijan välillä. Remontti voi epäonnistua monella tavalla: työn laatu ei vastaa sovittua, aikataulu venyy kohtuuttomasti tai lopputulos poikkeaa siitä, mitä on luvattu. Kun remontti ei vastaa odotuksia, kyse ei ole pelkästään … Lue lisää
Asuntokaupan jälkeen ilmenevät viat kodinkoneissa ovat yksi yleisimmistä erimielisyyksien aiheista ostajan ja myyjän välillä. Astianpesukone lakkaa toimimasta, liesi ei kuumene tai jääkaappi rikkoutuu pian kaupanteon jälkeen. Tällaisissa tilanteissa herää kysymys siitä, kuuluuko vastuu myyjälle vai jääkö korjaus ostajan maksettavaksi.
Myyjän … Lue lisää
Ostajan reklamaatio asuntokaupassa on keskeinen vaihe silloin, kun asunnossa havaitaan virhe kaupanteon jälkeen. Vaikka virhe olisi ilmeinen ja merkittävä, ostaja voi menettää oikeutensa vaatimuksiin, jos reklamaatiota ei tehdä oikein tai ajoissa. Reklamaatio ei ole pelkkä muodollisuus, vaan se on edellytys … Lue lisää
Asuntokaupan purku on yksi vakavimmista seuraamuksista asuntokaupan virhetilanteissa. Kaupan purkaminen tarkoittaa sitä, että tehty kauppa peruutetaan ja osapuolet palauttavat toisilleen saamansa suoritukset. Purku tulee kyseeseen vain poikkeuksellisissa tilanteissa, joissa asunnossa oleva virhe on niin merkittävä, ettei kauppaa olisi tehty, jos … Lue lisää
Rakennusvirhe on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi asunto- tai kiinteistökauppa ajautuu riitaan. Rakennusvirhe voi koskea sekä uusia että vanhoja rakennuksia, ja se voi ilmetä vasta pitkän ajan kuluttua kaupanteosta. Oikeudellisessa arvioinnissa keskeistä on se, täyttääkö rakennusvirhe asunto- tai kiinteistökaupan virheen … Lue lisää
Huono sisäilma on yksi yleisimmistä asumiseen liittyvistä ongelmista Suomessa. Se voi aiheuttaa oireita, heikentää asumisviihtyvyyttä ja johtaa merkittäviin kustannuksiin, jos taustalla on rakennuksen rakenteellinen vika. Huono sisäilma nousee usein esiin asuntokaupan jälkeen, jolloin kysymys vastuusta ja oikeuksista on keskeinen sekä … Lue lisää
Kosteusvaurio on yksi yleisimmistä ja vakavimmista rakennusten ongelmista Suomessa. Se voi koskea niin omakotitaloja, rivitaloja kuin kerrostaloasuntojakin ja johtaa merkittäviin terveys-, asumis- ja taloudellisiin haittoihin. Kosteusvaurio nousee usein esiin asuntokaupan yhteydessä, mutta se voi ilmetä myös pitkän asumisen jälkeen esimerkiksi … Lue lisää
Asunnon virhe kuuluu yleisimpiin syihin, jotka johtavat asuntokaupan jälkeisiin riitoihin. Virhe voi paljastua heti muuton yhteydessä tai vasta kuukausien asumisen jälkeen. Usein kyse on kosteusvauriosta, puutteellisesta remontista, talotekniikan ongelmasta tai rakennusvirheestä, mutta virheeksi voi rinnastua myös tieto, jonka myyjä on … Lue lisää
Asuntokauppariita on yksi yleisimmistä yksityishenkilöiden kohtaamista oikeudellisista ongelmista. Riita voi syntyä uudesta tai vanhasta asunnosta, omakotitalosta, rivitalosta tai asunto-osakkeesta. Useimmiten taustalla on virhe, joka paljastuu vasta kaupanteon jälkeen ja yllättää ostajan sekä taloudellisesti että henkisesti. Asuntokauppariita voidaan ratkaista neuvotteluilla, sovittelulla … Lue lisää
Sisäilmaongelma omakotitalossa on yksi kiinteistökaupan haastavimmista ja usein myös tunteita herättävimmistä tilanteista. Epäpuhtauksien lähde voi olla kosteusvaurio, mikrobikasvu, vanhat rakennusmateriaalit tai puutteellinen ilmanvaihto. Riitatilanteissa ratkaisevaksi nousee, oliko ongelma olemassa jo kaupantekohetkellä, tiesikö myyjä siitä ja olisiko ostaja voinut havaita sen … Lue lisää
Vanhojen omakotitalojen kaupassa myyjän vastuu nousee usein merkittävään rooliin. Vaikka ostaja ei voi odottaa vanhan talon olevan uutta vastaava, hänellä on oikeus luottaa siihen, ettei kiinteistössä ole olennaisia piileviä vaurioita, joista myyjä on tiennyt tai joiden olisi pitänyt olla hänen … Lue lisää
Hometaloon liittyvät riidat ovat asuntokauppojen ja kiinteistöjen ongelmatilanteiden vaikeimpia ja tunteikkaimpia. Hometalo tarkoittaa tavallisesti rakennusta, jossa on laaja kosteusvaurio ja siitä seurannut mikrobikasvu. Tällaiset vauriot voivat aiheuttaa merkittäviä terveys-, asumis- ja taloudellisia haittoja. Ei ole siis ihme, että riidat ovat … Lue lisää
Asuntokauppa on yksi elämän merkittävimmistä taloudellisista päätöksistä. Kun uudesta kodista löytyykin virhe, voi tilanne tuntua hämmentävältä ja stressaavalta. Ostajan on kuitenkin tärkeää tietää, että laki suojaa häntä – ja että reklamaatio eli virheilmoitus on ensimmäinen ja kriittisin askel oikeuksiensa turvaamisessa.… Lue lisää
Kiinteistökauppa on yksi elämän suurimmista taloudellisista päätöksistä. Kun kaupan tekemisen jälkeen kiinteistöstä löytyykin merkittävä virhe – kuten kosteusvaurio, rakenteellinen ongelma tai puutteellinen perustaminen – ostaja voi kokea tilanteen hämmentäväksi ja epävarmaksi. Lain näkökulmasta virhetilanteisiin on kuitenkin tarkkaan määritellyt keinot: hinnanalennus … Lue lisää
Asunto- ja kiinteistökaupoissa puhutaan usein rakennusosien teknisestä käyttöiästä. Termi esiintyy kuntotarkastusraporteissa, rakennusasiantuntijoiden lausunnoissa ja toisinaan myös asuntokauppariidoissa. Mutta mitä tekninen käyttöikä oikeastaan tarkoittaa – ja miksi sillä on merkitystä, kun arvioidaan vastuita ja virheitä asuntokaupassa?
Asuntokauppa on monelle elämän suurin taloudellinen päätös. Kun uusi koti osoittautuukin ongelmalliseksi – esimerkiksi rakennusvirheen, kosteusvaurion tai piilevän vian vuoksi – pettymys on suuri ja tilanne herättää helposti epävarmuutta. Asuntokaupan riita voi tuntua ylivoimaiselta, mutta oikeilla toimenpiteillä ja asiantuntevalla avustuksella … Lue lisää
Monien taloyhtiöiden yhteiset alueet – kuten piha-alueet, pysäköintialueet ja tekniset tilat – on perinteisesti hoidettu hoitokuntien kautta. Hoitokunta koostuu useista taloyhtiöistä, joilla on yhteisiä alueita ja rakenteita, ja jotka jakavat niihin liittyvät kustannukset yhteisesti sovituin periaattein.
Viime vuosina hoitokuntien toimintaa … Lue lisää
Kun kiinteistössä epäillään kosteusvauriota, oikeat toimenpiteet heti alussa voivat ratkaista sen, saadaanko asia selvitetyksi nopeasti vai johtaako se pitkään riitaan. Kosteusongelmat ovat monimutkaisia, ja siksi sekä tekninen tutkimus että todisteiden huolellinen dokumentointi ovat tärkeitä.
Tässä artikkelissa kerromme, miten kosteusvaurion tutkiminen … Lue lisää
Kosteusvaurio on yksi yleisimmistä syistä kiinteistökaupan jälkeisiin riitoihin. Vaikka vaurio voi syntyä vähitellen ja huomaamatta, sen seuraukset voivat olla merkittäviä – sekä taloudellisesti että terveydellisesti. Kun kosteusongelma paljastuu, nousee esiin tärkeä kysymys: kuka on vastuussa ja miten asiaa tulisi hoitaa … Lue lisää
Monelle oman kodin ostaminen on elämän suurimpia päätöksiä. Kun uusi koti paljastuukin hometaloksi, tilanne voi tuntua musertavalta. Kosteusvauriot, tunkkainen haju ja oireileva sisäilma herättävät huolen paitsi asumisterveydestä myös taloudellisesta vastuusta. Mitä hometalossa asuvan tai sellaisen ostaneen tulisi tehdä, ja kuka … Lue lisää
Home- ja kosteusongelmat ovat yksi yleisimmistä syistä kiinteistökaupan riitoihin. Kun epäily sisäilmaongelmasta tai rakenteiden kosteusvauriosta herää, ensimmäinen askel on usein hometutkimuksen teettäminen. Tutkimuksen tuloksilla voi olla ratkaiseva merkitys siinä, miten vastuu jakautuu myyjän ja ostajan välillä – ja lopulta siinä, … Lue lisää
Taloyhtiöiden arjessa syntyy toisinaan erimielisyyksiä siitä, kuka vastaa mistäkin talon osa-alueesta. Kysymykset voivat liittyä esimerkiksi putkivuotoon, parvekkeen kuntoon, remontteihin tai jopa häiriökäyttäytymiseen. Usein riita alkaa pienestä käytännön tilanteesta, mutta kasvaa nopeasti monimutkaiseksi oikeudelliseksi kysymykseksi. Tällöin on tärkeää ymmärtää, mitä laki … Lue lisää
Rakennusvirheet eivät useinkaan näy heti rakennuksen valmistuttua tai kaupanteon yhteydessä. Ongelmat voivat tulla esiin vasta asumisen aikana, kun rakenteissa ilmenee kosteusvaurioita, halkeamia tai toimimattomia ratkaisuja. Kun virheen olemassaolosta syntyy epäilys, nousee esiin kysymys siitä, miten asia voidaan todistaa ja kuka … Lue lisää
Kiinteistön myynti on usein elämän suurimpia taloudellisia päätöksiä. Kun talo tai tontti vaihtaa omistajaa, siihen liittyy merkittäviä oikeudellisia vastuita. Yksi keskeisimmistä kysymyksistä on, mitä myyjän on kerrottava ostajalle ja missä tilanteissa myyjä voi joutua vastuuseen myöhemmin esiin tulevista ongelmista.
Kosteus- ja homevauriot ovat yksi yleisimmistä kiinteistökaupan riitojen syistä. Ne voivat syntyä monesta syystä: salaojitus ei toimi, vesieristys on puutteellinen tai katto vuotaa. Kysessä voi olla myös rakennusvirhe. Usein ongelma paljastuu vasta kaupanteon jälkeen, kun ostaja on jo muuttanut uuteen … Lue lisää
Asunnon ostaminen on usein elämän suurin taloudellinen päätös. Usein kuitenkin käy niin, että asunnosta löytyy ongelmia, joita ei huomannut kaupantekohetkellä. Näitä ongelmia kutsutaan piileviksi virheiksi. Piilevä virhe voi merkittävästi vaikuttaa asunnon arvoon tai käytettävyyteen, ja siksi on tärkeää tietää, milloin … Lue lisää
Rakennusvirheet voivat aiheuttaa merkittäviä kustannuksia ja harmia niin uudiskohteissa kuin remonttikohteissa. Mutta milloin rakennusvirheestä voi vaatia hyvitystäi? Tässä blogissa kerromme käytännön vinkit rakennusvirheiden tunnistamiseen, vastuukysymyksiin ja hyvityksen hakemiseen.
Rakennusvirhe on virhe, joka heikentää rakennuksen arvoa, turvallisuutta tai … Lue lisää
Työntekijän kanssa voidaan solmia kilpailukieltosopimus, joka rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa kilpailevaa toimintaa samoin kuin työntekijän oikeutta harjoittaa kilpailevaa toimintaa omaan lukuunsa, kun kilpailukieltosopimukselle on erityisen painava syy.
Aikaisemmin työnantaja … Lue lisää
Oikeudellinen ongelma tuo usein esille tullessaan useamman liitännäisasian ratkaistavaksi. Selvitettäviä kysymyksiä ovat mitä on tapahtunut, mikä on haluttu lopputulos ja miten lopputulokseen päästään. Toisinaan ongelma on luonteeltaan siinä määrin monisävyinen, että asian selvittäminen voi vaatia ulkopuolisen näkökantaa, keskustelukumppania ja strategian … Lue lisää
Työnantajan toimintaan tai työsuhteeseen liittyvästä erityisen painavasta syystä voidaan työsuhteen alkaessa tai sen aikana tehtävällä kilpailukieltosopimuksella rajoittaa työntekijän oikeutta tehdä työsopimus työsuhteen päättymisen jälkeen alkavasta työstä sellaisen työnantajan kanssa, joka harjoittaa ensiksi mainitun … Lue lisää
Avioliiton päättyessä on jommankumman osapuolen vaatimuksesta toimitettava omaisuuden ositus, jos osapuolilla oli avioliittolain mukainen avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Mikäli osapuolet ovat ennen avioliiton päättymistä tehneet avioehtosopimuksen, jolla avio-oikeus on suljettu pois joko kokonaan tai osittain, avioliiton päättyessä avio-oikeudesta vapaan omaisuuden osalta … Lue lisää
Testamentti tehdään elinaikana, mutta yleensä testamentti annetaan tiedoksi edunsaajille vasta testamentin tekijän kuoltua. Laissa testamentinsaajalle on annettu velvollisuus antaa testamentti tiedoksi perillisille todisteellisesti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Laissa ei ole säädetty tiedoksiannolle tiettyä määräaikaa, mutta … Lue lisää
Suomen avioliittolain kannalta puolisot voivat määrätä lain muotomääräykset täyttävällä avioehtosopimuksella siitä, rajataanko puolisoiden oikeutta toistensa avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen avioliiton päättyessä ja jos rajataan, miltä osin.
Avioliittolakia tulkiten avioehtosopimus onkin tarkoitettu ns. joko tai -sopimukseksi: kyseisen sopimusmuodon tarkoitus on määrätä nimenomaan … Lue lisää
Takaisinottovelvollisuus on työsopimuslaissa työnantajalle asetettu velvollisuus. Takaisinottovelvollisuus velvoittaa työnantajaa, joka on irtisanonut työntekijän tuotannollisin tai taloudellisin perustein tai saneerauksen yhteydessä, tarjoamaan edelleen työtä hakevalle työntekijälleen työtä, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai … Lue lisää
On mahdollista, että testamentinsaaja kuolee ennen testamentin täytäntöönpanoa, mutta testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Mikäli testamentissa ei ole muutoin määrätty, kuten esimerkiksi kuolleen henkilön jälkeistä toissijaissaajaa, kuuluu hänen osuutensa lähtökohtaisesti kuolleen henkilön kuolinpesään ja oikeus osuuteen siirtyy hänen perillisilleen. On huomioitava, … Lue lisää
Testamentti itsessään ei velvoita Suomen lainsäädännön mukaan ketään sellaisenaan mihinkään, mutta jos testamentin saaja haluaa testamentissa mainitun omaisuuden itselleen, edellyttää tämä testamentin saajalta aktiivisia toimenpiteitä. Testamentin tiedoksianto tulee antaa kaikille testamentin saajille ja perillisille, eli niille, jotka ovat lakisääteisen perimisjärjestyksen … Lue lisää
Avioero tai jo sen suunnittelu käynnistää tyypillisesti useammasta osa-alueesta koostuvan selvitystyön, joka pitää perinteisesti sisällään avioeron hakemiseen liittyvän asiakirjan lisäksi ainakin asumis- ja varallisuusjärjestelyistä sopimista. Tilanteissa, joissa perhe käsittää kahden aikuisen lisäksi muitakin osapuolia, kuten lapsia, tulee tyypillisesti kyseeseen myös … Lue lisää
Työsopimuksessa määritellään molempia osapuolia sitovat ehdot, joita ei lähtökohtaisesti muuteta puolin eikä toisin. Palkka on yksi olennaisimmista työsopimuksen ehdoista ja palkan alentaminen on mahdollista vain kun tietyt reunaehdot täyttyvät. Työnantaja ei siis lähtökohtaisesti voi muuttaa palkkaa yksipuolisesti, vaan asiasta on … Lue lisää
Avioliittolain lähtökohta
Puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden osittaminen tulee kyseeseen tilanteessa, jossa ositukselle on olemassa ositusperuste, eli puolison kuolema tai avioero. Puolisoilla tulee myös olla avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Puolisoilla on avio-oikeus siihen omaisuuteen, jota ei ole poissuljettu avioehtosopimuksella avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta. … Lue lisää
Avioliittolain lähtökohta
Avioliittolain mukaan omaisuuden ositus on toimitettava, kun avioeroa koskeva asia on vireillä, taikka kun avioliitto on purkautunut, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.
Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.… Lue lisää
Perunkirjoitus tulee järjestää Suomessa perintökaaren mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa vainajan kuolemasta. Perunkirjoituksen tarkoituksena on selvittää kuolinpesän varat ja velvollisuudet velkoineen.
Perunkirjoitus tulee järjestää, jotta jokaisella kuolinpesän osakkaalla on mahdollisuus perehtyä omaan perillisasemaansa kyseisessä kuolinpesässä. Kuolinpesän osakkaat vaihtelevat tilannekohtaisesti riippuen … Lue lisää
Neuvotteluiden ja lakisääteisten kokousten järjestäminen etänä tuli erityisen ajankohtaiseksi koronaviruksen aiheuttamien kokoontumisrajoitusten vuoksi. Esimerkiksi yhtiökokousten, yhdistysten kokousten ja YT-menettelyiden toteuttaminen etänä on yleistynyt. Etäneuvotteluiden järjestämisessä nousee esiin muutamia käytännön kysymyksiä. Näitä asioita voivat olla esimerkiksi, miten varmennetaan oikeiden osallistujien … Lue lisää