Testamentti itsessään ei velvoita Suomen lainsäädännön mukaan ketään sellaisenaan mihinkään, mutta jos testamentin saaja haluaa testamentissa mainitun omaisuuden itselleen, edellyttää tämä testamentin saajalta aktiivisia toimenpiteitä. Testamentin tiedoksianto tulee antaa kaikille testamentin saajille ja perillisille, eli niille, jotka ovat lakisääteisen perimisjärjestyksen mukaan perillisasemassa. Testamentti tulee antaa tiedoksi lakisääteisille perillisille nimenomaan ja myös tilanteessa, jossa kyseiset perilliset eivät testamentin mukaan peri.
Testamentin voi antaa tiedoksi perittävän kuoleman jälkeen. Tiedoksiantamiselle ei ole laissa säädettyä määräaikaa, mutta asia on syytä hoitaa mahdollisimman pian sen jälkeen, kun testamentista on saanut tiedon. Tyypillisesti tämä tapahtuu perunkirjoituksen yhteydessä, jolloin vainajan mahdolliset testamentit selvitetään tai välittömästi perunkirjoituksen jälkeen, kun vainajan mahdolliset testamentit ovat tulleet selvitetyksi. Ajallisena takarajana on syytä huomioida, että perintökaaren mukaisesti testamentin saajan tulee saattaa oikeutensa voimaan viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta, tai, jos testamenttiin perustuva oikeus alkaa myöhemmin, tästä ajankohdasta lukien. Mikäli tiedoksiantoa ei toteuteta tämän ajan kuluessa, voi testamentin saaja menettää testamenttiin perustuvan oikeutensa.
Suomen lainsäädännön mukaisesti viimesijainen perillinen on valtio. Siten on huomioitava, että mikäli perillisittä kuollut henkilö on tehnyt testamentin, tulee testamentti antaa tiedoksi Valtiokonttorille.
Miten menetellä, jos testamentin saaja on kuollut?
Mikäli testamentin saaja on kuollut ennen kuin hän on ehtinyt saattaa testamenttiin perustuvaa oikeuttaan voimaan, voivat hänen oikeudenomistajansa antaa testamentin tiedoksi perillisille.
Testamentti on annettava kaikissa tapauksissa tiedoksi todisteellisesti jokaiselle perilliselle erikseen.
Miten todisteellinen testamentin tiedoksianto tapahtuu?
Perintökaaren mukaan (PK 14:4.1) testamentin saajan on annettava testamentti tiedoksi perillisille haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Tämän mukaisesti esimerkiksi testamentin näyttäminen, ääneen lukeminen tai kopion lähettäminen ei täytä edellä mainittua lakisääteistä määritelmää tiedoksiannosta. Laissa lausuttu huomioiden testamentti tulee antaa nimenomaan tiedoksi
1) kaikille perillisille
2) haastemiehen välityksellä tai muuten todistettavasti ja
3) heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista
Testamentin tiedoksiannon ei tarvitse tapahtua haastemiehen välityksellä, vaan testamentin oikeaksi todistetun jäljennöksen voi toimittaa perilliselle itselleen siten, että perillinen allekirjoittaa testamentin tiedoksiannon vastaanotetuksi kahden esteettömän todistajan läsnä ollessa. Tällöin myös todistajat allekirjoittavat testamentin tiedoksiannon. Mikäli testamentti kuitenkin annetaan tiedoksi haastemiehen välityksellä, ei erillisiä todistajia tarvita.
Testamentin oikeaksi todistetulla jäljennöksellä tarkoitetaan lähtökohtaisesti sellaista kopiota alkuperäisestä testamentista, jonka kaksi esteetöntä henkilöä ovat todistaneet allekirjoituksillaan oikeaksi. Edellä mainituilla menetelmillä yhtäältä perillisasemassa olevien henkilöiden ja toisaalta kaikkien testamentinsaajien oikeudellista asemaa turvataan siten, että heille mahdollistetaan lain tasolla oikeus saada tietoa heille myönnetyistä saannoista. On kuitenkin huomioitava, että testamentin tiedoksiantoon osallistuvat tahot eivät lähtökohtaisesti ota kantaa esimerkiksi testamentin tekemiseen vaikuttaneisiin tekijöihin ja siten testamentin pätevyyteen. Testamentin tarkoitusperiä ja esimerkiksi pätevyyttä pohtivan henkilön onkin syytä miettiä ennen testamentin tiedoksiannon hyväksymistä kokonaisvaltaisesti, mitä juridisia vaihtoehtoja testamenttia hyväksyvällä henkilöllä on kussakin tapauksessa ja mitkä ovat toisaalta kyseisiin toimiin liittyvät oikeusvaikutukset.
Tiia Tuovinen, lakimies