Testamentti tehdään elinaikana, mutta yleensä testamentti annetaan tiedoksi edunsaajille vasta testamentin tekijän kuoltua. Laissa testamentinsaajalle on annettu velvollisuus antaa testamentti tiedoksi perillisille todisteellisesti ja heille on annettava samalla oikeaksi todistettu jäljennös testamentista. Laissa ei ole säädetty tiedoksiannolle tiettyä määräaikaa, mutta on määrätty, että testamentinsaajan on ilmoitettava testamentti tiedoksi testamentin tekijän kuoleman jälkeen. Näin ollen on pääteltävissä, että se on tehtävä testamentin tekijän kuoleman läheisyydessä.
Mikäli perillinen ei halua hyväksyä testamenttia, tulee tästä ilmoittaa tiedoksisaannin yhteydessä. Testamentinsaajan on kuitenkin huomioitava, että testamentin vastustamiselle tulee olla asianmukainen peruste, jotta se voi menestyä. Tällainen peruste tulee myös esittää tietyn määräajan sisällä.
Tyypillisesti testamenttia ei hyväksytä esimerkiksi seuraavilla perusteilla:
- perillisen oikeus lakiosaan on ohitettu
- perillinen on tehty testamentilla perinnöttömäksi
- testamenttia rasittaa muotovirhe
- testamentintekohetken olosuhteita epäillään
- testamentin aitoutta epäillään
- testamentinsaaja ei halua ottaa testamenttia vastaan
Lakiosavaatimus
Testamentilla on voitu esimerkiksi ohittaa testamentinsaajan oikeus lakiosaan. Tällöin perillisen ei tule hyväksyä testamenttia ja hänen tulee esittää lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentinsaajille tai muille osakkaille, kuten esimerkiksi leskelle, joka on vedonnut oikeuteensa pitää jäämistöä jakamattomana hallussaan. Lakiosavaatimus on esitettävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista.
Testamentin moittiminen
Testamenttia on mahdollista moittia kanteella käräjäoikeuteen kuuden kuukauden kuluessa testamentin tiedoksisaannista. Moittimisen motiivin sijaan juridisesti merkityksellisintä on moittimisen perusteilla. Perillinen voi olla esimerkiksi tuohtunut siitä, että hänet on jätetty testamentilla perinnöttömäksi, mutta tällöin moittimiselle tulee olla myös kestävät perusteet, mikäli perinnöttömäksi tekemisen peruste on jo näytetty toteen. Perinnöttömäksi määrätyllä, kuten myös muulla perillisasemassa olevalla henkilöllä on oikeus riitauttaa testamentti väittämällä, että se on pätemätön. Tällainen peruste voi olla väite siitä, etteivät testamentille määrätyt muotovaatimukset täyty.
Testamentti on myös voitu tehdä sellaisissa olosuhteissa, että sitä rasittaa esimerkiksi oikeustoimilain (228/1929) mukainen pätemättömyysperuste. Tällöin testamenttia tulee moittia kanteella käräjäoikeuteen.
Testamentin aitoutta epäillään
Toisinaan epäillään myös sitä, ettei testamenttia ole laatinut henkilö, jonka nimiin se on kirjattu. Tällöin kyseeseen voi tulla epäily väärennyksestä. Tällöin testamentin aitoudesta tulee olla varteenotettava epäily ja lähtökohtaisesti myös todisteita, joilla väärennysepäilynsä voi näyttää toteen. Väärennystä epäilevällä olisi syytä olla myös alustava käsitys epäillystä tekijästä tai tekijäryhmästä. Tällöin asiassa on realistisemmat edellytykset tehdä rikosilmoitus.
Testamentinsaaja ei halua ottaa testamenttia vastaan
Mikäli testamentinsaaja ei halua itse ottaa testamenttia vastaan, tulee hänen tehdä kirjallinen luopumisilmoitus. Luopumisen tulee olla kokonaisuudessaan tehokas, eli testamentin saaja ei voi esimerkiksi luopua testamentista enää sen jälkeen, kun hän on jo ryhtynyt sellaisiin aktiivisiin toimiin, joiden myötä hänen voidaan katsoa ottaneen testamenttiomaisuuden vastaan. Testamentin voi ottaa vastaan myös osittain.
Tiia Tuovinen, lakimies