Kosteus- ja homevauriot ovat yksi yleisimmistä kiinteistökaupan riitojen syistä. Ne voivat syntyä monesta syystä: salaojitus ei toimi, vesieristys on puutteellinen tai katto vuotaa. Kysessä voi olla myös rakennusvirhe. Usein ongelma paljastuu vasta kaupanteon jälkeen, kun ostaja on jo muuttanut uuteen kotiin. Tämä tekee tilanteesta erityisen hankalan ja voi johtaa pitkällisiin korvauskiistoihin.
Myyjän vastuu
Myyjällä on laaja tiedonantovelvollisuus. Se tarkoittaa, että hänen on kerrottava ostajalle kaikista tiedossaan olevista kosteusongelmista sekä tehdyistä korjauksista. Jos myyjä jättää kertomatta olennaisia tietoja, hän voi joutua vastuuseen piilevästä virheestä. Vakavissa tapauksissa kyse ei ole vain hinnanalennuksesta, vaan kauppa voidaan purkaa kokonaan.
Ostajan asema
Ostajalla on puolestaan velvollisuus tarkastaa kiinteistö huolellisesti ennen kaupantekoa. Tämä toteutuu yleensä kuntotarkastuksen avulla. Jos ostaja kuitenkin kohtaa vaurion, jota ei tavallisessa tarkastuksessa voinut havaita, vastuu jää usein myyjälle. Tilanne muuttuu, jos ostaja on jättänyt huomiotta selviä merkkejä ongelmasta – silloin korvausten saaminen voi olla vaikeaa.
Tyypilliset kiistat
Usein riita tiivistyy siihen, tiesikö myyjä ongelmasta jo ennen kauppaa, olisiko ostajan pitänyt huomata se ja kuinka suuria kustannuksia korjaamisesta aiheutuu. Nämä kysymykset ratkaistaan usein asiantuntijalausuntojen perusteella. Asianajaja voi auttaa kokoamaan tarvittavan näytön ja arvioimaan, millaisia korvausvaatimuksia on järkevää esittää.
Miten asianajaja voi auttaa?
Asianajaja on tärkeässä roolissa molempien osapuolten turvana. Myyjää voidaan auttaa varmistamaan, että tiedonantovelvollisuus täyttyy jo ennen kauppaa, jolloin riitoja voidaan välttää. Ostajaa taas voidaan neuvoa arvioimaan, onko kyseessä piilevä virhe ja millaista hyvitystä tilanteessa voi vaatia.